Uusi projekti...

Tämän rannekorun materiaalit ovat vielä tilaajan hyväksyttävä. Farkkuihin sopivan korun sinisiä sävyjä tulevassa rannekorussa.Tilaaja pitää myös kissoista ja Elli burmanikin sen taisi tajuta....

Tuunausta

Kaulakorun tuunausta...
Korjasin erään vuosi sitten tekemäni kaulakorun. Pitkän punosriipuksen vaihdoin isoon ja pyöreään Hill-Tribe hopeahelmeen. Korussa on itse takomiani hopeaosia, pikkuruisia onyx kiviä sekä valmista hopeaketjua. Lisäksi etuosassa on pikkuruinen hopeasydän koristeena.

Koru on erittäin siro ja kevyt.


Rannekorun tuunausta..
Tämä rannekoru oli omistajalleen liian väljä. Liian ison rannekorun korjaus on mielestäni aina haastavampaa kuin liian pienen korjaus. Tässä erittäin vaaleasävyisessä korussa oli keskikivenä erittäin suuri hiottu vuorikristaleen möhkäle. Sen tilalle laitoin kaksi makeanvedenhelmeä. Ja poistin myös sileän vuorikristallin. Korusta tuli näin tasapainoisempi ja sirompikin. Toivottavasti tämä miellyttää myös omistajaa...

Korussa on huurrekvartsikiviä, "sokerikvartsikiviä" (=kaiverrettua kvartsia), makeanvedenhelmiä, keskellä on pikkuinen haltiapunoksen pätkä. Lisäsin koruun pienen riipuksen; pikkuruinen kvartsikivi, jossa litteä hopeahelmi.
Korussa on hentoja, utuisia värejä...olikohan tämän korun nimi PAKKASYÖ....?

Lapsen koru

Kävimme viime viikonloppuna mieheni veljen perheessä kahden lapsen, tytön ja pojan yhteisillä synttäreillä. Pojan lahjasta huolehti mieheni ja minä ajattelin tehdä 8- vuotiaalle päivänsankarittarelle rannekorun. En tiennyt ollenkaan, mitkä mieltymykset hänellä ovat, mutta äiti sitten juhlissa kertoi, että tyttö kyllä tykkää koruista ja paraikaa hänellä olikin Nomination koru ranteessa.
Noh, en tiedä ihan tarkkaan mitä lapsi mietti lahjastaan, oli nimittäin aika kova meno lapsilla. Mutta olinkin osannut tehdä juuri oikeankokoisen rannekorun hänelle, ei siis tarvinnut kaivaa pihtejä ja lenkkejä laukunpohjastani, jotka minulla olivat mukana korun mahdollista korjausta varten.
IRA-rannekoru

Korussa on vaalean liilan värisiä makeanvedenhelmiä sekä viistehiottuja ruusukvartseja.
Korun keskellä on vaaleanpunainen Swarovskin perhonen, muut materiaalit sterlinghopeaa.

Korun kuvaus ei taaskaan onnistunut, en vain saa hyviä lähikuvia aikaiseksi, mutta tiedän kyllä mistä se johtuu. Osasyynä on minun huono kuvaustaitoni, ja toisena syynä erään tärkeän osan puuttuminen muuten hyvästä kamerastani.
Mutta ainakin korun rekvisiittana ollut kukkanen onnistui kuvassa suhteellisen hyvin...

Kissojen kesäretki

Kävimme perjantaina 27.7. läheisellä Näsijärven rannalla kissojen kanssa retkellä. Sää oli lämmin, mutta hieman pilvinen. Alkuhämmästyksen ja ehkä pienoisen pelonkin jälkeen kissat tutkivat innokkaasti ympäristöä. Ainoastaan aaltojen loiske pelotti ainakin Nitaa.

Nitan ja Ellin ekat tutkimukset...
"Neiti Kesäheinä"...

Fia pysytteli mieluummin mahdollisimman korkealla..."tää kivi on jo varattu"....

Elli ihmettelee...

Kissoja ja hihnoja ristissä...
Luonnon haavoittuvuutta, hieman käpertynyt kukan terälehti. Ja ihmisenkin (ihmispolon) elämä kuluu ja haavoittuu elämän viimoissa.

Lahjakorut

Kuten viime viikolla lupasin, esittelen nyt lahjakorut, jotka lähtivät siskolleni Saksanmaalle.
Rannekoru MAYA


Korussa on muinaisketjua, keskiosan ketjun olen suunnitellut itse. Keskiosan kivet ovat AA Purple Cubic Zirconia 8mm Flat Briolettes, eli hennon liilan värisiä Cubic Zirkoni brioletteja. Lukkona on kätevä hopeinen magneettilukko.

Tässä lähikuvaa Zirkoneista sekä kirjasta, jota silloin olin lukemassa, eli Katarina Wennstamin Tahra. Kirja kertoo ihmiskaupasta, seksiriippuvuudesta, ja siitä kuinka hienoinkaan luksuskoti ei täytä sydämen tyhjyyttä. Erään avioparin tarina petoksista, valheista, riippuvuuksista...Todella mielenkiintoinen ja koskettavakin tarina. Pidän hyvistä rikosromaaneista, tämä ei ehkä kuitenkaan yltänyt huippukokemuksiin.


Korvakorut MAYA

Korvakoruissa on samoja Zirkoneita kuin rannekorussakin, sekä viistehiottuja vuorikristalleja ja tansaniitteja. Kivien välissä on litteät sterlinghopeahelmet.


Kaulakoru WORKING LADY

Tein hänelle vielä ns. työasuun sopivaksi mustavalkoisen kaulakorun. Korussa on Onyx-kiviä ja makeanvedenhelmiä. Kivien välissä on 0.8mm hopealangasta taottuja "kiemuroita". Koru on hyvin kevyt ja siro.

Korun kuvan rekvisiittana oleva kirja on säveltäjä Eero Hämeenniemen "Missä sade leikkii". Kirja on matka Intiaan, sen ihmisiin, makuihin, muistoihin ja musiikkiin. Se keskittyy enimmäkseen Etelä-Intian Tamileihin, mutta valaisee intialaista kulttuuria laajemminkin.
Katkelma kirjasta: "Olin kerran käymässä ystäväni Krishnamurtin kotona. Nuori mies oli itse ulkomailla. Kyselin kuulumisia, ja Krishnamurtin isä kertoi hymyssä suin, että hänen poikansa oli menossa naimisiin. "Krishnamurti on varmaan hyvin iloinen", huudahdin innoissani. "Ei Krishnamurti vielä tiedä häistään", myhäili isä. "Se on yllätys".
Jaaha, toimiskohon tämä täällä meillä Suomessa?......

25 vuotta....

Olemme olleet naimisissa 25 vuotta, tämä "maaginen" numero täyttyi 5.7.2011. Vuosiin on mahtunut sekä iloja, suruja, rakkautta, paljon rakkautta, sairastumisia ja niistä toipumista, väärinkäsityksistä aiheutuneita murheita, anteeksiantojakin jokunen, vanhenemista, ymmärtämistä, suuttumista ja raivoakin, joustamista, suvaitsevaisuutta ja hassuja kommelluksiakin yms. Tätä listaa voisi jatkaa loppumattomiin. Olemme onnellisia siitä, että olemme "jaksaneet" toistemme kanssa näinkin pitkään. (en tiedä onko "jaksaminen" nyt kovinkaan oikea sana tässä tilanteessa...) Välillä oli mietteitä, varmaan molemmin puolin, että pitäisi irrottautua, lähteä pois, mikä lienee ollut syy, en muista enää. Mutta taitaa pitää paikkansa se, että "ei mies vaihtamalla parane". Sitä en tiedä, että paraneeko nainen vaihtamalla?


5.7. aamulla meitä odotti keittiön pöydällä iloinen yllätys. Mielettömän iso kimppu punaisia ruusuja, kuohuviinipullo ja siskoni lasten tekemä onnittelukortti. Siskoni ja hänen kolme lastaan olivat juuri silloin meillä vierailulla ja ihan sattumalta tulin edellisenä päivänä maininneeksi, että meillä olisi huomenna 25 v hääpäivä.
5 vuotias Onni poika kertoi, että heiltä meni IHAN MAHDOTTOMAN PITKÄÄN EILEN ILLALLA, kun he väsäsivät onnittelukorttia!!! Voi poika parkaa. Onni on muuten mahdottoman sanavalmis pikkumies....Ruusuja oli muuten 30 kappaletta.

Illemmalla läksimme kaikki syömään kaupungille, valitsimme Tampereen Siperiasta "Bella Roma" ravintolan. Ruokalista oli siellä runsas ja lapsillekin löytyi ihan nappiin sopivat ateriat.

Aterioinnin jälkeen lapset ihastelivat elokuvateatteri Plevnan tarjontaa. Juku, tohon MARATOONIIN kun pääsis....

Jouduimme menemään kahdella autolla, koska meitä oli kahdeksan henkilöä. Siskoni palatessa olimme katketa nauruun ja hän itsekin oli ihan hysterian partaalla. Yrittäessään väistää epämääräistä vaatemyttyä paluumatkalla Onkiniemen kaarteessa, mytty tarttui kuitenkin hänen autonsa takarenkaaseen. Hopeahääpäiväänsä viettävä mieheni sai sitten käydä irrottamassa mokoman.
"Riepuja ja Ruusuja", vai oliko se "Risuja ja Ruusuja"....

Heinäkuu loppuu pian...

Korupäivityksiä ei ole ollut, koska en ole tehnyt kesäkuussa koruja. Ehkä inspiraatio on hukassa, ehkä remontti vei voimia. Ja muut huolet ja surut. Mutta mutta...TÄLLÄ VIIKOLLA TEIN muutaman korun. En nyt voi niitä sattuneesta syystä laittaa tänne näytille. Nimittäin korut matkaavat huomenna Saksanmaalle armaan siskoni iloksi. Hän täyttää pyöreitä vuosia. ENSI VIIKOLLA voin laittaa ne näytille.

Kuvasin eilen pihamme kasvustoja. En ole mikään viherpeukalo, mutta ainakin nämä Tiikerinliljat kukkivat yhtä upeasti vuodesta toiseen. Rouheinen puu liljojen vieressä on omenapuu.


Varjokuunlilja on aloittanut kukkimisen. Erittäin helppohoitoinen kasvi tämäkin, kukkii samalla lailla kesästä toiseen.