torstai 10. helmikuuta 2011

Piinaa...

Jens Pind-ketjupunos eli Piina on mielestäni eräs niistä kauneimmista. Tein tämän korun jo aikoja sitten, ranteessani se oli jo muuttunut melkein "mustaksi", joten viimein laitoin sen kotitekoiseen kiillotusrumpuun (=ns. köyhän koruilijan rumpu = Dronningholm hillopurkki + mieheni akkupora) Ja kas, nyt se taas kiiltää....

Kookas kukanmuotoinen Israeli Silver lukko...

...ja kaksi rubiinirondellia kekellä ketjua ovat ainoat korun "koristeet".

3 kommenttia:

  1. Korujesi lukot ovat korujas itsessään. Kauniita ja herkkiä.
    t. Ulriikka

    VastaaPoista
  2. Tuli vähän huonoa kieltä. Tarkoitin, että lukot ovat itsenään koruja, koska ovat niin kauniita. Onko vaikeaa valita lukko aina kyseiseen uuteen koruun? t. Ulriikka

    VastaaPoista
  3. Kiitos Ulriikka. Minusta monielementtiseen koruun, jossa esim. on kiviä, helmiä ja hopeaa, yksinkertaisempi lukko sopii hyvin. Ja toisinpäin vähäelementtiseen koruun (esim. vain punosta) sopii mielestäni koristeellisempi lukko. Yleensä se oikea lukko koruun kuin koruun löytyy. Kai se silmä kehittyy, mitä enemmän koruja tekee....

    Ko.korussa oleva lukko on kyllä yksi kauneimmista, mitä olen ostanut. Pidän usein korua siten ranteessa, että lukko on näkyvillä. En tiedä huomasitko, mutta tässä korussa punosta on hieman enemmän, ja se jää lukon kohdalla sellaiseksi "hännäksi".

    VastaaPoista