torstai 23. syyskuuta 2010

Puolukan punaista

on tässä korussa, jonka tein vastikään.
Rannekoru "Ruby-red"


Korussa on syvän punaisia 6.5 x 5mm sekä pikkuruisia 3x2mm fasetoituja rubiini rondelleja ja hopeaa. Kätevä magneettilukko on hopeaa. Korun keskiössä on "nipullinen" pikkuisia rondelleja. Tuntuu, että tästä korusta saa energiaa....

maanantai 20. syyskuuta 2010

Hentoja värejä

"Delicate"-rannekoru



Jälleen rannekoru vaijeriin. Korussa on upeita kiviä; pyöreitä ja sileitä prehniittejä, vaaleansinisiä fasetoituja akaattirondelleja (villipitsi), hopeaputkia, Hill-Tribe välihelmiä ja sydämenmuotoinen sterlinghopeinen lukko.
Voi harmitus! En osannut kuvata tätä korua, kivien herkkä väritys ei tule näissä kuvissa lainkaan esiin.>>>Kuvasin korua 23.9 ulkosalla, joten tässä nämä uudet, hieman paremmat kuvat.

Synkkääkö?

Rannekoru "Black Dream"


Ei minusta ole liian synkkä koruksi. Vaikka onkin tummia värejä.
Tässä korussa on haaste minulle. Siitä tuonnempana.

Korun materiaaleina ovat mattamustat pyöreät, ihanat onyx kivet, päärynän muotoiset rutiilikvartsikivet sekä pikkuruiset Hill-Tribe helmet. Maksoin maltaita näistä rutiilikvartseista, mutta kyllä ne ovatkin kauniita.
Tein vaihteeksi rannekorun vaijeriin. Lukko on sterlinghopeaa, ja sen muoto mielestäni viittaa aasialaisuuteen.

Entä se haaste: Noh, osaan linkittää hopealangalla kiviä/helmiä toisiinsa, olen istuttanut hopelevyyn kiven, olen tehnyt yhden sormuksen, osaan jotensakin juottaa hopeaa, veivata hopealankaa ja sahata hopealenkkejä, tehdä lenkeistä erilaisia ketjuja ja punoksia yms. Mutta yhtä asiaa en ole vielä opetellut; briolettien kiinnitys hopealankaan. Brioleteissa on reiät kiven päässä, tavallisissa korukivissä reikä menee kiven keskeltä. Onneksi netissä on ohjeita briolettien kiinnityksistä ja myös koruharrastajien palstalta, Helmetistä, saa hyviä ohjeita.
Eli eikun opettelemaan. Varastoissani on upeita brioletteja, olisi sääli elleivät ne pääsisi koruihin.

Aina kun "Musta Uni" on ranteessani, nuo rutiilikivet muistuttavat minua siitä, mitä olisi vielä tehtävä / opeteltava.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Smaragdeja?

Rannekoru "Emerald"



"Smaragdi on silikaattimineraali beryllin värimuunnos. Se on jalokivi ja sitä käytetään korukivenä. Smaragdin vihreä väri aiheutuu pienestä määrästä kromia ja joskus vanadiinia. Sen nimi on peräisin latinan sanasta "smaragdus", joka puolestaan tulee kreikan sanasta "smaragdos". Arvokkaimpien smaragdien väri on puhtaan ruohon vihreä, mutta täysin puhtaat ja virheettömät smaragdit ovat harvinaisia. Oikean värinen sulkeumiakin täynnä oleva kivi on arvokkaampi kuin puhdas mutta haalea kivi:" Tämä on lainaus Wikipediasta.
Suurimmat smaragdi esiintymät ovat nykyisin Etelä-Amerikassa Kolumbiassa.

Minä tein "Emerald" rannekorun 3x2mm:n fasetoiduista smaragdi-rondelleista. Rondellit olivat selvästi tavallisia kiviä kalliimpia, mutta eivät liian kalliita. Kelläpäs koruharrastajalla olisi varaa ostella huiman hintaisia smaragdeja. Toinen materiaali on sileä, pyöreä ja kaunis granaattikivi. Muut osat sterlinghopeaa, lukko on laadukas Hill-Tribe hopealukko.

Kivasti pikkukivet "helisevät" ja liikkuvat edestakaisin ranteessa. Rannekorun tekeminen vaati tarkkaa silmää ja paljon valoa: käytin pikkuruisiin smaragdeihin 0.4 millistä hopealankaa. Luuppi olisi oiva apuvälinen tällaisiin pikkutarkkoihin töihin, mutta eipähän vielä ole tullut hankituksi.
Tämä koru menee ystävälleni, joka toivoi vihertävänsävyistä korua. Toivottavasti tämä häntä miellyttää.

torstai 16. syyskuuta 2010

Vihdoinkin taas näillä sivuilla

Se on moro! On kulunut niin monta kuukautta siitä, kun viimeksi kävin täällä. Suurenmoinen, ihana, fantastinen ja upea hellekesä "vapautti" minut melkein kokonaan koruilusta. Taisin viettää suurimman osan ajasta ulkona, mutta muutama korukin tuli tehtyä. Mutta nyt kun syksy saa, toivottavasti korunteko palaa normaaliin uomiinsa, ja olenkin jo käynyt hipelöimässä kivilaatikoita.
"Pieni ja Hento Ote" rannekoru sai seurakseen samantyyliset korvikset.

Korallia ja hopeaa



Rannekoru "Pollux"
Tein muutaman korun kesällä kuitenkin, ja tässä yksi niistä. Korussa on Haltia/Keijupunosta ja kolme suloista korallinugettia. Lukko on kaunis, kuvioitu hopeinen magneettilukko.

Hellettä



Rannekoru "Helle"
Tässä vielä yksi kesällä tekemistäni koruista: rannekoru, jossa upeita faseoituja akaattikiviä ja läpikuultavia pyöreitä kuukiviä. Ovaalissa renkaassa on rypäs pikkuruisia kuukiviä, lukkona on kätevä hopeinen magneettilukko.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Ihastunut liilaan....

Alunperin vierastin liila/violetti väriä sen voimakkuuden takia. Kun aloin tekemään koruja, käsitykseni väristä hieman muuttui. Korukivissä on aivan ihastuttavia liilan sävyjä, vaaleita, tummempia yms. Olen tutustunut sekä ametistikiveen että ametriinikiveen, joista varsinkin jälkimmäisessä on aivan ihastuttavia sävyjä...
"Ametriininen-rannekoru"


"Ametriinisessa" on kauniin sävyisiä, hieman haaleita ametriinikiviä, poimin tähän rannekoruun mahdollisimman samannäköisiä yksilöitä, eli tuollaisia hieman neliömäisiä. Ametriininugetit ovat ihastuttavan sileitä ja läpikuultavia.
Ametriinikivessä on sekä ametistia että sitriiniä, josta johtuu kiven väri.

"Pieni ja hento ote"....rannekoru

Rannekorun nimi lauluntekijä, muusikko Lindholmin mukaan..
Korussa on itseväänneltyjä osia hopealangasta sekä viistehiottuja pieniä kolikonmuotoisia ametistikiviä. Koru on todella siro, pieni ja hento.

Gaudeamus Igitur, Juvenes dum sumus....

No niin, tyttäreni pääsi ylioppilaaksi ja juhlia vietettiin 5.6. Tampere-talon yo.juhla oli mainio, ohjelmaa paljon, eikä rehtorinkaan puhe pitkästyttänyt. Sää suosi, ei siis satanut vaikka koleaa oli muuten, ruoka ja juomat maistuivat ja kakkukin syötiin viimeistä palaa myöten. Kaikki siis meni hyvin, mutta menikö kuitenkaan...? Noh, kuten ylioppilaiden äidit tuppaavat yleensä "hermoilla", niin minäkin sitten tein sitä ihan olan takaa. Juhlaa edeltävän päivän yöunet jäivät peräti neljään tuntiin. Kun selvisi, että tyttären puku on harmaanmusta, ehdotin hänelle vaaleita isohkoja makeanvedenhelmiä korujen materiaaleiksi, ja hän suostui. Korut kyhäsin tietty kovassa kiireessä, koska kaikki jäi, kuten EN ollut suunnitellut, aivan viime tippaan. Uskomatonta, että klo 2 yöllä olin vielä ompelemassa juhlapuseroni helmaa käsin!!!Ja piti herätä viimeistään klo 6.30!!!


Rannekoru on kaksiosainen, hopeaa ja kahdenlaisia makeanvedenhelmiä.


Kaulakorussa on samoja makeanvedenhelmiä alaosassa ja yläosaan tein erilaisista hopealenkeistä ketjua. Lukko on kätevä hopeinen magneettilukko.

Tein myös omat koruni juhliin. Niiden piti sopia puseroni ja hameeni sävyihin, joissa oli kellertävää ja beigen sävyistä silkkiä. Kaikenmoista ehdin suunnitella, mutta sitten päädyin seuraaviin suhteellisen yksnkertaisiin ratkaisuihin.



Rannekorussa on kahdenlaista hopeapunosta, keskellä muinaisketjua ja sivuilla keijuketjua. Keskellä on pyöreä ja viistehiottu ametriinikivi. Se onkin varsinainen kaunotar. Lukko on hopeaa.

Kaulakoru on kaunista piinaketjua, keskellä oma tekemäni "riipus", jonka sisälle onnistuin laittamaan kaksi vuorikristallikuutiota ja yhden viistehiotun sitriinin.

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Kuvia eräästä hellepäivästä (22.5)

Kun kirjoitan tätä, on harmaa taivas ja sataa tihkuttaa. Mutta toista se oli vielä eilen...


Burmankissa Elli, ikää melkein 5 kk

Kreikankilpikonna Thira, asuu talvet tyttärelläni mutta kesäisin muuttaa meille ja verottaa pihanurmikon kasveja. Ikää 7 vuotta ja monta vielä edessä.

Hennot omenankukat, kirkas sininen taivas ja helle...onko olemassa parempaa?

"Näyttelykamaa"

Tampereen Pirkkahallissa olin kissanäyttelyssä 15 - 16.5 kahden burmankissani kanssa; Fia emon ja pentunsa Ellin. Kisut pärjäsivät ihan mukavasti, erityisesti Elliin ihastuivat tuomarit, ja Elli saikin lauantaina VP:n eli oli Kategoriansa Värin Paras.
Ajattelin pitää molempina näyttelypäivinä erilaisia koruja ja lauantaiksi pistin kaulaani ja ranteeseeni nämä liilat.
Kaulakoru Lilahurma

Kaulakorussa on hurmaavia AA-ametriininugetteja, huurteisia ruusukvartsikiviä ja hopeaa, keskellä hopeista kuningatarpunosta.
Rannekoru Lilahurma


Rannekorussa on samoja materiaaleja kuin kaulakorussakin, keskellä oleva kukkanen ja lukko ovat Hill-Tribe hopeaa.

Toukokuun loppu häämöttää

Jaahas, toukokuu kohta lopuillaan, ja kirjauksia tähän blogiin tosi niukasti tullut. Mutta kaiken keväthässäkän keskellä on korujakin tullut tehtyä. Joten aloitanpa niistä. Keltainen väri on yksi mielivärejäni ollut jo pikkutytöstä alkaen; kuitenkin keltainen on hankala väri vaatteissa, ja koruissakin. Jotkut koruntekijät eivät voi sietää keltaista. Mutta keltainen korussakin voi onnistua taikka sitten ei.
Rannekoru Keltainen 1:

Mitä ilmeisemmin arkikoru; makeanvedenhelmiä ja sterlinghopeaa.

Rannekoru Keltainen 2:

Tässä rannekorussa on hopeaa ja makeanvedenhelmiä; punos on haltiapunontaa, lisäksi korussa on itsemuotoilemani "koristekiemura" hopeasta. Korua saatan vielä "muokata" myöhemmin, jos tästä tulee tyttäreni yo.juhliin minulle rannekoru. Mutta katsotaan
vielä.

Äitini sai myöhästyneenä äitienpäivälahjana tällaisen rannekorun:
Rannekoru Tomymother:

Korussa on erivärisiä makeanvedenhelmiä, hopeista kuningatarpunosta keskellä sekä hopeinen lukko.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Keskeneräinen, mutta silti jo käytössä.....

Tosiaan, mieheni on väkertänyt tätä kissatarhaa, ja nyt se on "puolivalmis". Kissat kulkevat vanhan perunakellarin kissaluukun kautta suoraan "vapauteen" eli tarhaan. Tarhan sisustaminen on vielä kesken: puuttuu piilopaikkoja, pehmeitä oleskelutyynyjä, "virikkeitä" yms. Omenapuu on vieressä, ja oksilla puikkelehtivat linnut todennäköisesti antavan kissoille ihmetyksen aihetta. Ja voihan niitä vaania ja yrittää pyydystääkin!
Kissojen ulkoiluttaminen valjaiden ja narun kanssa on ollut jonkinverran hankalaa: narut ovat olleet melkein aina sotkussa ja punoksella, ja semmoinen saattaa aiheuttaa kissallekin vaaratilanteita.


Ensimmäinen yhteinen tarha-ulkoilu, pikkuneiti Elli (3.5kk) ei uskaltanut vielä tulla ulos kummallisesta kissaluukusta. Sää oli harmaa ja kolea, mutta se ei näyttänyt haittaavan Nitan ja Fian touhuja.

Korujumi taitaa helpottaa

Aika rientää: kissanpennut ovat jo uusissa kodeissaan, lumikinokset ovat sulaneet pihamaalta ja sinivuokkoja kasvaa kukkapenkissä. Kissatarhaa on rakennettu auringonpaisteessa. Tervetuloa!!kevät. Huhtikuusta sanotaan, että se on kuukausista julmin; mielestäni se on myös ujoin ja herkin. Verrattuna esim. kesäkuuhun, joka työntää vaikka minkälaisia rikkaruohoja ihan joka paikkaan.
Yksi korukin on valmistunut. Sitä voisi pitää sisarena helmikuussa tekemälleni Spring-rannekorulle, löytyy samoja materiaaleja.

"Keväänsilmut"-kaulakoru kuvaa kevään herkkää heräämistä....
Tämä kaulakoru on pitkä, epäsymmetrinen ja siinä ei tarvita lukkoa. Materiaaleina on mm. haaleanvärisiä fasetoituja karneoleja, keltaisia jadekiviä, päärynän muotoisia vihreitä pehniittikiviä, fluoriittinugettikiviä, jaderuusukivi. Hopeaa on lekkeinä, kuningasketjupunoksena ja kapeana pantalankana.
Korun pituutta lisää kaksi pitkähköä ns. riipusta, joissa on hopeista tähkäpunosta, jadekiviä, makeanvedenhelmitikkuja ja hopeinen HillTribe kukkariipus.
Vielä yksi lähikuva korusta.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Vielä haasteita...



Näistä kauniista makeanvedenhelmi-tikuista saisi varmasti jotain kaunista aikaan. Ja kun ne yhdistäisi kauniiseen, kuvassa näkyvään swarovskin cosmic helmeen, yhdessä jonkun hopeapunoksen kanssa, niin taitaisi olla kevään juhlien kaulakoru siinä. Ja rannekoruun samoja materiaaleja. Juhlat tulossa kesällä, mikäli tyttäreni selvittää yo-kokeet.
Harmittaa vain, kun uusi blogini täyttyy näköjään vain materiaalikuvista. Mutta toivossa on hyvä elää siinä mielessä, että todennäköisesti pian korujakin voin esitellä.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Haastetta kerrakseen...

Minulle on kerääntynyt korulaatikoihin joitain materiaaleja, joista haluaisin tehdä jotain, mutta aina ne ovat jääneet tekemättä. Tässä muutamia sellaisia kasoja, joista toivon jonain päivänä tekeväni jotain mukavaa. Tietysti nyt "kissanpentuaika" vie harmittavan paljon aikaa koruilulta, mutta se on ihan mukavaa sellaista ajankulua.

Aurinkokiviä


Fasetoituja karneoleja


Erilaisia brioletteja ja muita korukiviä


Hopealevyä kivien kanssa



Luultavasti tämä pakkasaika ja pimeys ovat ainakin minulta vieneet suuremmat inspiraatiot korusuunnitteluun, koska ei oikein jaksakaan. Energian puutostila! Ja itsepäiset kurkkukivut ja nuhat ovat verottaneet myös aikaa, sikainfluenssaan en sentään ole sairastunut. Mutta kevään valon lisääntyessä (ja kissanpentujen lähdettyä uusiin koteihinsa) toivon voivani paneutua korujuttuihin paremmin.

Julkaisukelvoton



Tai julkaisukelvottomia ovat nämä kuvat tästä sterling Taihopeisesta sormuksesta. Miksi siis nämä kuvat? Noh, tämä on ensimmäinen sormukseni, jonka olen tehnyt ja siksi laitan sen esille. En ole siihen vähimmässäkään määrin tyytyväinen. Pinnasta halusin tarkoituksella uurteisen, ja suurimmat "kolot", jotka sain aikaan eräällä tekniikalla (jonka nimeä en muista/ olisiko skrapata) on patinoitu. Sormuksen ainut onnistunein osa on tuo täydellinen pyöreys.